Usein kysyttyä

Tälle sivulle kerään kysymyksiä, tilanteita ja kommentteja, jotka työhöni liittyen usein tulevat vastaan tai jotka on muuten hyödyllistä saattaa kaikkien näkyville.

Mitä "Samekki" tarkoittaa?

Alkuperäinen, vanhempieni 80-luvulla perustama yritys oli Samek ky (kommandiittiyhtiö). Samek tuli saamenkäsityö-sanasta. Tuo soljui ihmisten suussa pian muotoon Samekki. Isäni Petteri Laiti käytti Samekki-nimeä markkinointinimenä kolme vuosikymmentä ja lopulta päätin virallistaa tuon oman yritykseni nimeksi, kun isä jäi eläkkeelle 2015. -Sami

Kuka tämän riskun on tehnyt?

Katso riskun leimaa. Isällä on ollut apukäsiä vuosikymmenien varrella, joten on vaikea sanoa varmasti. Samekin leimalla varustetut riskut on ainakin toistaiseksi (2022) tehnyt minä eli Sami Laiti. Tarkistan kaikki tuotteet henkilökohtaisesti. Tukesin rekisteröimä leima kertoo jalometallituotteen vastuutahon. 

Mitä tarkoittaa Sámi Duodji?

Ennen teollistumista saamen kansa eli pitkälti omavaraisesti ja valmisti itse useimmat vaatteet ja käyttöesineet. Varsinkin hyvin tehdyt talvivaatteet ovat arkisella alueella ehdoton edellytys. Luultavasti tästä syystä käsityötaidon arvostus on aina ollut suurta saamelaisten keskuudessa. Perinteisissä asumuksissa ei ollut tilaa taiteelle, taito näytettiin kätten töissä. Käyttäjän mukana ja pukemana taidokkaat esineet ovat kertoneet - ei pelkästään kyvystä selviytyä - vaan lisäksi kyvystä menestyä ankaran luonnon keskellä.

Matkailijat ovat vuosisatojen ajan halunneet ostaa saamenkäsitöitä mukaansa. Tästä syystä nykypäivän saamenkäsityön eli duodjin voi sanoa kehittyneen osittain taidemuodoksi. Toinen - edelleen tärkeä puoli meille saamelaisille - ovat perinteiseen pukeutumiseen liittyvät esineet, kuten puvut, vyöt, paulat ja pukukorut. Niiden mallit ja kuviot kertovat käyttäjästään paljon asioita, kuten mistä suvusta hän tulee, mitä kieltä hän mahdollisesti puhuu ja jossain tapauksista siviilisäätykin käy ilmi. 

Saamenkäsityöt ovat jokainen yksilöllisiä, luonnonmateriaalien rajoitusten ja mahdollisuuksien puitteissa tehtyjä taideteoksia. Ei riitä, että esine on kaunis. Sen pitää ensisijaisesti palvella suunniteltua tarkoitustaan hyvin. Esimerkiksi puukon hukkaaminen erämaassa olisi suuri vahinko. Tästä syystä puukot tehdään napsahtamaan selkeästi tuppeensa kiinnityksen merkiksi.

Saavatko näitä käyttää muutkin kuin saamelaiset?

Tämä on ikävän yleinen kysymys nykypäivänä. Yksittäiset saamelaisten kannanotot ovat olleet omiaan tämän käsityksen luomisessa, mutta pohjimmiltaan kyse on väärinymmärryksestä saamelaisten kulttuurisiin oikeuksiin liittyvässä keskustelussa. 

Risku on rintaneula. Rintakoruja on käytetty aikoinaan kaikissa pohjolan kulttuureissa. Nykypäivänä risku on muodostunut saamenpuvun osana saamelaisille kulttuurin symboliksi. Varsinkin kaupungeissa saamelaiset saattavat käyttää pelkkää riskua identiteettinsä merkiksi, varsinkin jos eivät halua herättää liiaksi huomiota täydellä saamenpuvulla. Riskun käyttäjän on hyvä ymmärtää, että se saatetaan nähdä viestinä saamelaisuudesta tai ainakin liittymisestä saamelaiseen sukuun. Monille myös korvakorut kuuluvat saamenpukuun. Näillä, riskunmallisillakaan, ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa asemaa saamelaiskulttuurissa.

Nämä ovat mielipideasioita eikä selkeitä, yhteisesti sovittuja ohjeita ole vielä saatavilla. Aina, kun ostat saamelaisen tekemää käsityötä, tuet samalla tämän toimeentuloa ja saamelaiskäsityöläisyyden jatkumista. Se ei ole mielipideasia.